Puukaupunki elää
Vanha Rauma ei ole museo — se on elävä kaupunginosa, jossa asuu noin 600 ihmistä ja toimii pienyrityksiä, käsityöläisiä ja ravintoloita. Noin 600 rakennuksesta suurin osa on rakennettu 1700–1800-luvuilla.
Kaupunki sai kaupunkioikeudet 1442, ja sen satama oli merkittävä kauppapaikka jo ennen Vanhaa Raumaa. Pyhän Hengen kirkko on yksi vanhimmista säilyneistä rakennuksista.
UNESCO-maailmanperintö
Vanha Rauma sai UNESCO:n maailmanperintöstatuksen vuonna 1991 yhdessä Suomenlinnan kanssa. Perusteena oli ainutlaatuinen puukaupunkiympäristö, joka on säilynyt poikkeuksellisen hyvin.
Rauma-pitsi ja käsityöperinne
Rauma on kuuluisa perinteisestä nypläyspitsin valmistuksesta. Raumalaiset osaavat myös oman murteensa — raumalais, joka on tunnustettu Suomen eloisimmaksi kaupunkimurteeksi.
Käytännön vinkit
Vanha Rauma on parhaimmillaan kesällä, kun pienyrittäjät ovat auki. Kesäkuussa järjestetään Vanha Rauma -markkinat. Kävely on paras tapa tutustua — parkkipaikka löytyy vanhan kaupungin laitamilta.